Suio-ryu iai kenpo
Suio-ryu iai kenpo
Suiō-ryū
Suiō-ryū iai kenpō (水鷗流居合剣法) on klassinen japanilainen asetaitojen koulukunta, nk. koryū bujutsu. Sen henki, tekniikat ja opetukset ovat välittyneet katkeamattomana perinteenä suoraan opettajalta oppilaalle 1500-1600 -lukujen vaihteesta lähtien. Se on siis yksi laajoista ja syvällisistä historiallisista koulukunnista, joiden jälkeläisiä ovat nykyiset budolajit kuten kendo ja iaido.
Perinteen nykyinen pää, 15. sukupolven sōke Katsuse Yoshimitsu Kagehiro, opettaa Hekiunkan-salillaan Shizuokan kaupungissa Japanissa. Turun ryhmä harjoittelee osana perinteen virallista Suomen haaraa (shibu), saaden oppinsa suoraan sōkelta ja kehittyen yhdessä ja hyvässä hengessä.
Suiō-ryūn ytimenä toimivat miekan vedon ja käytön taidot (iai kenpō tai iaijutsu), joissa vastataan odottamatta syntyviin taistelutilanteisiin. Niihin kuuluu perustekniikoita polvi-istunnasta, realistisia soolo- ja paritekniikoita seisaaltaan, sekä edistyneempiä vaihtoehtoja ja vastauksia perustason tekniikoihin.
Vaikka taitojen perusta luodaankin iai-tekniikoiden kautta, kattavana taistelutaitojen opetusjärjestelmänä Suiō-ryūhun kuuluu myös runsaasti muuta: pitkän sauvan käyttöä (jōhō, ts. jōjutsu), aseellista lähikamppailua (kogusoku ja wakizashi), taistelukenttien miekkataitoja (kenpō, ts. kenjutsu), pitkävartisen naginatan käyttöä, kusarigama-ketjuaseen käyttöä, sekä muuta.
Suiō-ryū ei käytä moderneja vyöarvoja, vaan perinteisiä todistuksia (menjō) tunnustuksena edistymisestä. Sōke myöntää eritasoiset todistukset henkilökohtaisesti, kuten myös valtuutukset edustaa ja opettaa perinnettä.
Harjoittelu
Suiō-ryūn harjoittelu Turussa toteutetaan opettajamme Katsuse-sōken salin tyylin ja hengen mukaisesti, tiiviissä yhteydessä Suomen haaran muihin ryhmiin.
Ryhmä ei järjestä erillisiä kursseja, vaan panostaa henkilökohtaiseen, yksilölliseen opetukseen ja kehittymiseen. Aloittaminen on siis tavallisesti mahdollista koska vain. Kokeiluun ei tarvitse varustautua muuten kuin urheiluvaattein. Harjoittelu aloitetaan puumiekalla, jota voi alkuun lainata. Jatkaessa tulee ajankohtaiseksi harjoitusvaatteiden sekä muiden harjoitusvälineiden hankinta.
Oppimisen ja harjoittelun perustana toimivat koulukunnan välitetyt malliharjoitteet (kata). Uudet harjoittelijat aloittavat miekan vedon tekniikoilla, joita harjoitellaan alusta alkaen sekä yksin että kokeneemman parin kanssa. Painotus ei ole tekniikoiden ulkomuodossa, vaan niiden hengen ja periaatteiden sisäistämisessä oman harjoittelun kautta.
Oppiakseen enemmän kuin perusteet tulee liittyä perinteiseen tapaan Suiō-ryūn jäseneksi, jolloin sitoudutaan vanhan perinteen välityksen ja harjoittelun edellyttämiin sääntöihin. Tämän jälkeen on mahdollista opiskella myös muita aseita ja taitoja, pariharjoitteluun keskittyen.
Turun ryhmän ohjaajana toimii Arttu Junnila (Suiō-ryū chūmokuroku). Jos haluat tietää lisää tai tulla tutustumaan, ota yhteyttä!
Historia
Suiō-ryūn perustajaksi katsotaan perimätiedon mukaan samurai Mima Yoichizaemon Kagenobu (1577-1665), pyhäkön hoitajan poika, joka oppi nuorena Bokuden-ryūn miekkataitoja ja yamabushien harjoittamaa sauvankäyttöä. Vaikututtuaan Hayashizaki-ryūn iai-tekniikasta ja opittuaan sen pääpiirteet Mima vannoi luovansa oman koulukuntansa.
Hän harjoitteli väsymättä, myös matkustaen ympäri Japania kehittääkseen ja testatakseen taitojaan, otellen muiden soturien kanssa ja tehden askeettisia harjoitteita pyhillä paikoilla. Lopulta hän sai eräänä yönä näyn lokeista kellumassa veden pinnalla ilman tietoista yritystä ja ymmärsi voivansa käyttää miekkaa samalla tavoin: vapaasti ja ilman pelkoa.
Valaistumisensa pohjalta Mima määritti oman tyylinsä ydintekniikat ja nimesi niiden ympärille rakennetun järjestelmän Suiō(”vesi-lokki”)-ryūksi. Myös koulukunnan perustamisen jälkeen hän jatkoi vaellusta ja taitojensa hiomista.
Perustajan poika jatkoi isänsä perinnettä ja lisäsi oppimäärään tekniikoita vahvan perustaidon luomiseksi. Myöhemmin yhdeksäs päämies sovelsi Masaki-ryūn ketjutekniikoita ketjusirpille ja loi näin oman linjansa joka on siitä lähtien periytynyt Suiō-ryūn rinnalla.
Suiō-ryūn opetukset ovat välittyneet perustajalta nykypäivään asti, siirtyen kokonaisuudessaan aina sopivimmalle perijälle. Katsusen perheeseen Suiō-ryū tuli 14. sōken Katsuse Mitsuyasun myötä, ja hän rakennutti Hekiunkan-salin Shizuokan Shimizuun vuonna 1930. Nykyään Katsuse Yoshimitsu -sōke on 15. päämiehenä vastuussa opetuksesta Hekiunkanilla sekä myös useissa ryhmissä ympäri Japania ja mm. Yhdysvalloissa sekä useissa Euroopan maissa. Suiō-ryūn Suomen haara perustettiin 2013.
Suio-ryu iai kenpo
Suiō-ryū
Suiō-ryū iai kenpō (水鷗流居合剣法) is a classical Japanese style of swordsmanship and other weapon arts, i.e. koryū bujutsu. Its spirit, techniques and teachings have been passed down as an unbroken tradition from teacher to student for over 400 years. Therefore it is one of the comprehensive and profound historical schools that the current budo arts like kendo and iaido descend from.
The current head of the tradition, the 15th generation sōke Katsuse Yoshimitsu Kagehiro, teaches at the Hekiunkan dōjō in Shizuoka city, Japan. The Turku group is a part of the official Finnish branch (shibu) of the tradition, receiving its teachings directly from the sōke, and developing together in good spirit.
The core of the Suiō-ryū is in the skills of drawing and using the sword (iai kenpō or iaijutsu), responding to unexpected combat situations. They include basic techniques from kneeling, realistic solo and paired techniques standing, as well as advanced alternatives and counters for the earlier techniques.
Although the foundation of the skills is created through iai-practice, as a comprehensive system of martial arts Suiō-ryū also includes plenty of other techniques: staff techniques (jōhō a.k.a. jōjutsu), armed close combat (kogusoku and wakizashi), battlefield sword techniques (kenpō a.k.a kenjutsu), techniques for the polearm naginata, chain weapon kusarigama, and others.
Suiō-ryū does not use the modern system of belts or ranks, as progress is instead recognized with traditional certificates (menjō). Sōke personally awards the different levels of certificates, as well as authorization to represent and teach the tradition.
Training
The training of Suiō-ryū in Turku is carried out in the manner and spirit of the dōjō our teacher, Katsuse-sōke, and in close contact with the other groups of the Finnish branch.
We do not have separate courses for beginners, but instead focus on personal teaching and individual development. Therefore it is normally possible to start at any time. Comfortable sports clothing is the only requirement for a try-out. Beginners use a wooden sword. Other gear and clothing are needed after a while.
The basis of learning and training are the tradition’s transmitted model exercises (kata). Training starts with the techniques of sword drawing, practiced from the beginning both solo and with an experienced partner. The focus is not in the external form of the techniques, but rather internalizing their intent and principles through your own training.
To learn more than the basics, it is traditionally required to join the Suiō-ryū as a member, committing to the precepts necessitated by the transmission of an old tradition. After joining, it is possible to study the other skills of the tradition comprehensively, with a focus on paired practice.
The instructor responsible for the Turku group is Arttu Junnila (Suiō-ryū chūmokuroku). If you want to know more or come to try out training, contact us!
History
According to tradition, the founder of Suiō-ryū is the samurai Mima Yoichizaemon Kagenobu (1577-1665), the son of a shrine attendant. As a young man, he learned Bokuden-ryū swordsmanship and the staff arts of the yamabushi. After being impressed by the iai of Hayashizaki-ryū and learning the gist of it, he vowed to create a style of his own.
Mima trained constantly, traveling across Japan to develop and test his skills through matches with other warriors and ascetic practices at secluded holy sites. One night he finally saw a vision of white gulls floating on water without conscious effort and realized he could use his sword in the same manner: freely and without fear.
Based on his enlightenment, Mima defined the core techniques of his own school, and named the system built around them Suiō (“water-gull”) -ryū. Even after the school’s founding he kept on traveling and honing his skill.
The founder’s son carried on his father’s tradition and added techniques for developing strong foundational skills to the curriculum. Later, the 9th head applied the chain techniques of Masaki-ryū for a chain-sickle, creating his own branch tradition that has since been inherited alongside Suiō-ryū.
The teachings of Suiō-ryū have been transmitted from the founder to the modern day, always inherited in their entirety by the most suitable successor. Suiō-ryū entered the Katsuse family with the 14th sōke Katsuse Mitsuyasu, who built the Hekiunkan dōjō to Shimizu, Shizuoka in 1930. Today, as the 15th head, Katsuse Yoshimitsu-sōke is responsible for the teaching at Hekiunkan, several groups around Japan, and e.g. USA and several European countries.
Suio-ryu iai kenpo
Suiō-ryū
Suiō-ryū iai kenpō (水鷗流居合剣法) är en klassisk japansk skola i svärdskonst och andra vapen, dvs koryū bujutsu. Dess ande, tekniker och läror har förts vidare utan avbrott från lärare till elev i över 400 år. Det är därför en av de omfattande och djupa historiska skolor som moderna budoarter som kendo och iaido härstammar från.
Traditionens nuvarande huvud, 15:e generationens sōke Katsuse Yoshimitsu Kagehiro, undervisar på Hekiunkan dōjō i Shizuoka, Japan. Turku-gruppen är en del av den officiella finska grenen (shibu) och får undervisning direkt av sōke, samtidigt som vi utvecklas tillsammans i god anda.
Kärnan i Suiō-ryū är färdigheterna att dra och använda svärdet (iai kenpō eller iaijutsu), som svar på oväntade stridssituationer. Det omfattar grundtekniker från knästående, realistiska solo- och parövningar stående samt mer avancerade alternativ och motdrag till tidigare tekniker.
Även om grunden skapas genom iai-träning, ingår många andra tekniker i Suiō-ryū som ett heltäckande system: stavtekniker (jōhō dvs jōjutsu), beväpnad närkamp (kogusoku och wakizashi), slagfältsinriktade svärdtekniker (kenpō dvs kenjutsu), tekniker för naginata, kedjevapnet kusarigama och mycket annat.
Suiō-ryū använder inte moderna bälten eller grader, utan framsteg erkänns med traditionella certifikat (menjō). Sōke utdelar personligen de olika nivåerna, samt tillstånd att representera och undervisa traditionen.
Träning
Träningen i Suiō-ryū i Åbo sker enligt dōjōns sätt och anda under vår lärare Katsuse-sōke och i nära kontakt med de andra grupperna i den finska grenen.
Vi har inga separata nybörjarkurser utan fokuserar på personlig undervisning och individuell utveckling. Därför går det normalt att börja när som helst. Bekväma träningskläder räcker för att prova. Nybörjare använder ett träsvärd. Annan utrustning behövs först efter en tid.
Grunden för lärande och träning är traditionens överförda modellövningar (kata). Träningen börjar med svärddragningstekniker, som övas från början både solo och med en mer erfaren partner. Fokus ligger inte på den yttre formen utan på att internalisera intentioner och principer genom egen träning.
För att lära mer än grunderna krävs det traditionellt medlemskap i Suiō-ryū, vilket innebär att man förbinder sig till de förhållningsregler som krävs för att föra en gammal tradition vidare. Efter inträde är det möjligt att studera övriga färdigheter i traditionen mer heltäckande, med fokus på parträning.
Instruktör för Turku-gruppen är Arttu Junnila (Suiō-ryū chūmokuroku). Vill du veta mer eller komma och prova, kontakta oss!
Historia
Enligt traditionen grundades Suiō-ryū av samurajen Mima Yoichizaemon Kagenobu (1577–1665), son till en tempelvakt. Som ung lärde han sig Bokuden-ryūs svärdskonst och yamabushiernas stavkonst. Efter att ha blivit imponerad av Hayashizaki-ryūs iai och lärt sig grunderna, svor han att skapa en egen stil.
Mima tränade oavbrutet och reste runt i Japan för att utveckla och pröva sin skicklighet genom dueller med andra krigare och asketiska övningar på avskilda heliga platser. En natt såg han en vision av vita måsar som låg på vattnet utan ansträngning och insåg att han kunde använda svärdet på samma sätt: fritt och utan rädsla.
Utifrån sin insikt definierade Mima kärnteknikerna i sin egen skola och gav systemet namnet Suiō (”vattenmås”)-ryū. Även efter grundandet fortsatte han att resa och förfina sin skicklighet.
Grundarens son förde traditionen vidare och lade till tekniker för att bygga en stark grund. Senare tillämpade den nionde huvudmannen kedjetekniker från Masaki-ryū för kedjeskäran och skapade en egen linje som sedan har ärvts parallellt med Suiō-ryū.
Lärorna har förts vidare från grundaren till modern tid och har alltid ärvts i sin helhet av den mest lämpade efterträdaren. Suiō-ryū kom till Katsuse-familjen genom den 14:e sōke Katsuse Mitsuyasu, som byggde Hekiunkan dōjō i Shimizu, Shizuoka 1930. I dag ansvarar den 15:e huvudmannen, Katsuse Yoshimitsu-sōke, för undervisningen vid Hekiunkan och flera grupper i Japan samt bland annat i USA och flera europeiska länder.