Suiō-ryū
Suiō-ryū iai kenpō (水鷗流居合剣法) on klassinen japanilainen asetaitojen koulukunta, nk. koryū bujutsu. Sen henki, tekniikat ja opetukset ovat välittyneet katkeamattomana perinteenä suoraan opettajalta oppilaalle 1500-1600 -lukujen vaihteesta lähtien. Se on siis yksi laajoista ja syvällisistä historiallisista koulukunnista, joiden jälkeläisiä ovat nykyiset budolajit kuten kendo ja iaido.
Perinteen nykyinen pää, 15. sukupolven sōke Katsuse Yoshimitsu Kagehiro, opettaa Hekiunkan-salillaan Shizuokan kaupungissa Japanissa. Turun ryhmä harjoittelee osana perinteen virallista Suomen haaraa (shibu), saaden oppinsa suoraan sōkelta ja kehittyen yhdessä ja hyvässä hengessä.
Suiō-ryūn ytimenä toimivat miekan vedon ja käytön taidot (iai kenpō tai iaijutsu), joissa vastataan odottamatta syntyviin taistelutilanteisiin. Niihin kuuluu perustekniikoita polvi-istunnasta, realistisia soolo- ja paritekniikoita seisaaltaan, sekä edistyneempiä vaihtoehtoja ja vastauksia perustason tekniikoihin.
Vaikka taitojen perusta luodaankin iai-tekniikoiden kautta, kattavana taistelutaitojen opetusjärjestelmänä Suiō-ryūhun kuuluu myös runsaasti muuta: pitkän sauvan käyttöä (jōhō, ts. jōjutsu), aseellista lähikamppailua (kogusoku ja wakizashi), taistelukenttien miekkataitoja (kenpō, ts. kenjutsu), pitkävartisen naginatan käyttöä, kusarigama-ketjuaseen käyttöä, sekä muuta.
Suiō-ryū ei käytä moderneja vyöarvoja, vaan perinteisiä todistuksia (menjō) tunnustuksena edistymisestä. Sōke myöntää eritasoiset todistukset henkilökohtaisesti, kuten myös valtuutukset edustaa ja opettaa perinnettä.
Harjoittelu
Suiō-ryūn harjoittelu Turussa toteutetaan opettajamme Katsuse-sōken salin tyylin ja hengen mukaisesti, tiiviissä yhteydessä Suomen haaran muihin ryhmiin.
Ryhmä ei järjestä erillisiä kursseja, vaan panostaa henkilökohtaiseen, yksilölliseen opetukseen ja kehittymiseen. Aloittaminen on siis tavallisesti mahdollista koska vain. Kokeiluun ei tarvitse varustautua muuten kuin urheiluvaattein. Harjoittelu aloitetaan puumiekalla, jota voi alkuun lainata. Jatkaessa tulee ajankohtaiseksi harjoitusvaatteiden sekä muiden harjoitusvälineiden hankinta.
Oppimisen ja harjoittelun perustana toimivat koulukunnan välitetyt malliharjoitteet (kata). Uudet harjoittelijat aloittavat miekan vedon tekniikoilla, joita harjoitellaan alusta alkaen sekä yksin että kokeneemman parin kanssa. Painotus ei ole tekniikoiden ulkomuodossa, vaan niiden hengen ja periaatteiden sisäistämisessä oman harjoittelun kautta.
Oppiakseen enemmän kuin perusteet tulee liittyä perinteiseen tapaan Suiō-ryūn jäseneksi, jolloin sitoudutaan vanhan perinteen välityksen ja harjoittelun edellyttämiin sääntöihin. Tämän jälkeen on mahdollista opiskella myös muita aseita ja taitoja, pariharjoitteluun keskittyen.
Turun ryhmän ohjaajana toimii Arttu Junnila (Suiō-ryū chūmokuroku). Jos haluat tietää lisää tai tulla tutustumaan, ota yhteyttä!
Historia
Suiō-ryūn perustajaksi katsotaan perimätiedon mukaan samurai Mima Yoichizaemon Kagenobu (1577-1665), pyhäkön hoitajan poika, joka oppi nuorena Bokuden-ryūn miekkataitoja ja yamabushien harjoittamaa sauvankäyttöä. Vaikututtuaan Hayashizaki-ryūn iai-tekniikasta ja opittuaan sen pääpiirteet Mima vannoi luovansa oman koulukuntansa.
Hän harjoitteli väsymättä, myös matkustaen ympäri Japania kehittääkseen ja testatakseen taitojaan, otellen muiden soturien kanssa ja tehden askeettisia harjoitteita pyhillä paikoilla. Lopulta hän sai eräänä yönä näyn lokeista kellumassa veden pinnalla ilman tietoista yritystä ja ymmärsi voivansa käyttää miekkaa samalla tavoin: vapaasti ja ilman pelkoa.
Valaistumisensa pohjalta Mima määritti oman tyylinsä ydintekniikat ja nimesi niiden ympärille rakennetun järjestelmän Suiō(”vesi-lokki”)-ryūksi. Myös koulukunnan perustamisen jälkeen hän jatkoi vaellusta ja taitojensa hiomista.
Perustajan poika jatkoi isänsä perinnettä ja lisäsi oppimäärään tekniikoita vahvan perustaidon luomiseksi. Myöhemmin yhdeksäs päämies sovelsi Masaki-ryūn ketjutekniikoita ketjusirpille ja loi näin oman linjansa joka on siitä lähtien periytynyt Suiō-ryūn rinnalla.
Suiō-ryūn opetukset ovat välittyneet perustajalta nykypäivään asti, siirtyen kokonaisuudessaan aina sopivimmalle perijälle. Katsusen perheeseen Suiō-ryū tuli 14. sōken Katsuse Mitsuyasun myötä, ja hän rakennutti Hekiunkan-salin Shizuokan Shimizuun vuonna 1930. Nykyään Katsuse Yoshimitsu -sōke on 15. päämiehenä vastuussa opetuksesta Hekiunkanilla sekä myös useissa ryhmissä ympäri Japania ja mm. Yhdysvalloissa sekä useissa Euroopan maissa. Suiō-ryūn Suomen haara perustettiin 2013.